Etusivu » Arkistot admin

Tekijä: admin

PRH sai rahoilleen vastinetta!

Patentti- ja rekisterihallitus on yksi merkittävimmistä ja kokeneimmista tietojärjestelmien hyödyntäjistä Suomen julkishallinnossa. PRH on kerännyt, ylläpitänyt ja jakanut tietoa suomalaisista yrityksistä, tuotteista ja tavaramerkeistä jo kymmenien vuosien ajan. EU:n myötä sen toiminta on myös kansainvälistynyt voimakkaasti. Kokemuksia on kertynyt sekä loistavasti että vaatimattomammin onnistuneista projekteista.

Hakiessaan uusia ratkaisumalleja PRH löysi kumppanikseen Alfame Systems Oy:n, jonka kanssa kehitettiin kaksi uutta sovellusta ketterillä menettelyillä vuosina 2013 ja 2014. Koska onnistumisen tunne oli kaikilla osapuolilla vahva, päätyi PRH teettämään hankkeista kolmio-benchmarking-tutkimuksen keväällä 2015, ihan vain varmistuakseen että todelliset tulokset vastaisivat tunnetta. 4SUM Partners Oy valittiin benchmarking-palvelun toimittajaksi.

Kolmio-benchmarking osoittikin että molemmat järjestelmätoimitukset olivat sekä tehokkuudeltaan että nopeudeltaan poikkeuksellisen hyviä. Yhden toimintopisteen tuottamiseen projektitiimi oli käyttänyt vähemmän kuin puolet normaalista julkishallinnon järjestelmäkehittämisen työmäärästä. Kuukaudessa saatiin valmiiksi kolminkertainen määrä uutta toiminnallisuutta keskimääräiseen verrattuna. Tehokkuutta yritettiin selittää ketteristä menetelmistä johtuvaksi, mutta se ei kuulostanut uskottavalta, koska monessa muussakin vertailujoukon projektissa oli käytetty lähes samoja ketteriä menetelmiä ja työvälineitä, saavuttamatta kuitenkaan vastaavaa menestystä.

Pohdittaessa ja tutkittaessa tarkemmin PRH:n projektien poikkeuksellisen hyviä saavutuksia, huomattiin että tuotteen omistajan aktiivinen ote, hyvä määrittelyosaaminen ja oikeiden kuvaustapojen käyttäminen yhdessä tiimin ketterien kehittämismenetelmien kanssa oli todennäköisin syy lopulliseen onnistumiseen. Toimittajan oli helppo keskittyä tuottamaan haluttua toiminnallisuutta kun jokaisen uuden iteraation alkuvaiheissa saatiin siihen liittyvät käyttötilanteiden kuvaukset riittävän tarkoiksi ja kokonaisuuden ymmärtämiseen tarpeelliset liiketoimintaprosessien ja käsitteiden kuvaukset olivat myös olemassa.

On erittäin rohkaisevaa huomata että Suomessa, suomalaisin voimin voidaan saavuttaa näin hienoja tuloksia. Onnistuminen on jopa todennäköistä kun sekä työn teettäjä että tekijät ovat huolehtineet omasta osaamisestaan ja käyttävät sitä yhteiseksi hyväksi.

Share

Ison työsuojelujärjestelmän hankinta malliksi kenelle tahansa

Ketterillä menetelmillä toteutettu Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston Valtimo-hanke onnistui poikkeuksellisen hyvin. Huolellisen kilpailutuksen perusteella valitun ohjelmistotoimittajan (Gofore Oy) avulla saatiin aikaiseksi laaja, useista osista koostuva, työsuojelutarkastuksia sekä niiden ohjausta ja seurantaa tukeva Vera-järjestelmä.

Muihin Suomen julkisen hallinnon mitattuihin järjestelmähankintoihin verrattuna Valtimo oli poikkeuksellisen kustannustehokas, nopea ja hyvin johdettu hanke. Reilussa neljässä vuodessa, alle kahdella miljoonalla eurolla saatiin koko laaja järjestelmä tuotantokäyttöön asti. Julkishallinnon normaalilla suoritustasolla Vera olisi maksanut lähes kolminkertaisesti ja sen valmistuminen kestänyt 5-8 vuotta kauemmin. Kiitos hyvän johtamisen, julkisia varoja säästettiin useita miljoonia pelkästään hankintakustannuksissa – ja lisää tuottoja sekä yhteiskunnalle että yrityksille tulee uuden järjestelmän avulla tehostuneiden, paremmin kohdistettujen ja entistä vaikuttavampien työsuojelutarkastusten kautta.

Ministeriön oma väki vastasi toiminnallisten ja laatuvaatimusten määrittelemisestä parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja Goforen tiimit vaatimusten mukaisen ohjelmiston toteuttamisesta. Aiempaan verrattuna erilaista Valtimossa oli läpi hankkeen sovellettu, yksikköhintoihin perustuva toimitussopimusmenettely. Hankinnalle ei siis yritettykään sopia kokonaishintaa, eikä toimittajia kilpailutettu tuntihintojen perusteella. Kumpikaan näistä ”perinteisistä” hinnoittelumalleista kun ei sovellu aidosti ketterään kehittämiseen.

Yksikköhintamenettely perustuu suomalaiseen northernSCOPE™ konseptiin. Konseptin mukaisesti Valtimo-hankkeessa mitattiin kunkin toimituserän jälkeen siihen mennessä valmistuneen ohjelmiston laajuus toimintopisteinä. Mittaamisen hoiti yhteisesti hyväksytty puolueeton asiantuntija (Scope Manager Pekka Forselius, 4SUM Partners Oy) yhdessä ministeriön hankepäällikön kanssa, Goforen projektipäällikön ja tiimin toimittamien tietojen perusteella. Oikeus laskuttamiseen määräytyi mitattuun toimintopisteiden määrään sekä osahankkeittain ennalta sovittuun yksikköhintaan (€/FP).

Vaikka hyvät määritykset ja osaavat kehittäjät luovatkin välttämättömän perustan tietojärjestelmähankkeiden onnistumiselle, meitä laajuuden hallinnan asiantuntijoita lämmitti erityisesti Valtimon hankepäällikön jälkeenpäin lausuma toteamus: ”Toimintopisteiden käyttäminen pelasti hankkeemme!”.

Haluaisitko tietää omien hankkeittesi tai projektiesi tehokkuudesta verrattuna muiden vastaaviin? Esimerkiksi kolmio-benchmarking on suhteellisen helppo tapa päästä liikkeelle. Jos tiedät jo että haluaisit oppia lisää hankintojen tehostamisesta, ota yhteyttä meihin ja keskustellaan lisää.

Share

Scope Manager koulutus todella avasi silmäni

”Olin jo pitkään ollut kiinnostunut ohjelmistotyön tehokkuuden mittaamisesta ja olin kuullut toimintopistemenetelmän käyttämisestä siinä yhteydessä. Siksi olin pyytänyt ja saanut luvan osallistua TIVIAn järjestämään Scope Manager koulutukseen, ensisijaisena tavoitteenani oppia toimintopisteiden mittaamista. Kurssi kuitenkin avasi silmäni ymmärtämään että tietojärjestelmätyön tehokkuudessa ja tuottavuudessa on kyse huomattavan paljon laajemmasta asiakokonaisuudesta.” Näin kertoi muutama vuosi sitten sertifioitunut Scope Manager Kirsi Lehikoinen.

Vaikka Kirsi ei ole päässyt toteuttamaan itseään varsinaisissa Scope Managerin tehtävissä, hän on onnistunut käyttämään koulutuksessa saamiaan työkaluja muissa töissään. Esimerkiksi ”Hankkeen luonneanalyysi”-työkalu on auttanut Kirsiä pilkkomaan ison hankkeen järkevällä tavalla niin että myös hankejohto sitoutui ilomielin hänen ehdottamaansa projektijakoon. Koulutuksessa opittu vaatimusmäärittelyn prosessi ja erityyppisten vaatimusten yhteensopivuuden varmistaminen ovat myös olleet monesti hyödyllisiä hänen projekteissaan. Käyttäjälähtöinen ajattelumalli on tuntunut sitä paremmalta mitä enemmän sitä on päässyt soveltamaan. Järjestelmä- ja vastaanottotesteissä käyttäjiltä saatu kiitollinen palaute on tuntunut Kirsistä todella mukavalta.

Samoja oppeja, joita Scope Manager koulutuksen aikana käsiteltiin, on tullut vastaan myös suppeammilla kursseilla. Moni työtoveri on kertonut tutustuneensa toimintopisteiden mittaamiseen joko yrityskohtaisella tai yleisellä PTA-kurssilla, tai vaatimusmäärittelyprosessiin lukemalla kirjan Onnistunut tietojärjestelmän hankinta, mutta Kirsi kokee saaneensa paljon lisäarvoa nimenomaan laajuuden kokonaishallintaa painottaneesta ja sertifiointiin johtaneesta koulutuksestaan. Tutkinnon suoritettuaan hän liittyi heti jäseneksi myös FiSMAn Scope Manager Forumiin, jossa on mukava tavata muissa organisaatioissa toimivia kollegoja.

Jos kiinnostuit ja innostuit, lisää tietoa Scope Managerien koulutuksesta löytyy helposti täältä.

Share

Todella nopeaa toimintopisteiden laskentaa Suomessa

”Toimintopisteiden laskentaa” eli ohjelmiston toiminnallisen laajuuden mittaamista on moitittu vaikeaksi ja aikaa vieväksi menetelmäksi. Väite ei kuitenkaan ole totta, jos mittaajalla on hyvät työvälineet ja hyvin dokumentoidut lähtötiedot käytettävissään. Valitettavan usein erityisesti järjestelmäkuvaukset ovat niin sekavia ja puutteellisia että toiminnallisuuden löytäminen niistä on lähes mahdotonta, tai ainakin todella työlästä. Tässä tarinassa oletamme että kuvaukset ovat kunnossa ja lähtötiedot löytyvät niistä helposti. Seuraavissa kappaleissa kuvatuissa tapahtumissa nopeuden mittaaminen on rajattu pelkkään toimintopisteiden laskentaan, mikä lienee oikea lähtökohta arvioitaessa menetelmän nopeutta tai hitautta.

23 suomalaista tietojärjestelmäasiantuntijaa kokoontui Espoossa kokeilemaan, kuinka nopeasti ohjelmiston toiminnallisen laajuuden voi mitata, jos tietää erityyppisten toimintojen lukumäärät. Aiemmin joukko FiSMAn Scope Manager Forumin jäseniä ja tietojärjestelmätieteen opiskelijoita oli kokeillut mittaamista Experience® Service palvelun avulla ja suoriutunut viiden eri ohjelmiston koon arvioinnista keskimäärin 2,7 minuutissa/ohjelmisto. Keskimääräinen mittausvirhe oli 60 mittaajan jälkeen noin 1 % verrattuna mallivastaukseen. Tuolloin he olivat myös täydentäneet koon mittaustulokset projektien työmääräarvioiksi, edelleen häkellyttävän hyvällä onnistumisprosentilla ja silti keskimäärin vain muutaman minuutin lisäpanostuksella.

Uudessa ”ennätyskokeilussa” asiantuntijat keskittyivät ainoastaan laajuuden mittaamiseen ja käyttivät apuna ilmaista FiSMA-pikalaskuria. Samojen viiden ohjelmiston kokojen arviointiin meni nyt vain noin puoli minuuttia ohjelmistoa kohti. Tällä erittäin yksinkertaistetulla työvälineelläkään mittausvirheet eivät olleet koskaan yli kuutta prosenttia. Toimintopisteiden laskeminen on siis todella nopeata, kunhan lähtötiedot ovat saatavilla. Järjestelmäarkkitehtuuri on tunnettava ja erityyppisten toiminnallisuuksien lukumäärät tiedettävä, mutta hyvin hallituissa projekteissa nämä tiedot ovat yleensä helposti löydettävissä.

Share

Projektipäällikkö onnistui perustelemaan realistisen työmääräarvion

Kuinka usein onkaan projektipäälliköiden antamat, realistiset ja kokemukseen perustuvat työmääräarviot poljettu mutaan, kun myyjä on halunnut varmistaa tarjouksen läpimenon. Osaamattomien ostajien ja villien markkinoiden vikahan sellainen toimintatapa oikeastaan on, mutta viimekädessä ne ovat ohjelmistotoimittajien projektipäälliköt ja kehittämistiimien jäsenet, joita aikataulujen ja kustannusarvioiden ylittymisestä arvostellaan.

Softa Oy:n projektipäällikkö Masa Pitkänen pystyi perustelemaan viime kevään tarjouskilpailukierroksella vastaan tulleen Kirjakaupan CRM-käyttöönottoprojektin työmäärän niin hyvin että sekä omat myyjät että asiakas hyväksyivät suunnitelman. Masa tunsi tarjotun CRM-paketin, asiakkaan toimialan ja sattumalta myös juuri tämän asiakkaan sovellusympäristön niin hyvin että hän pystyi luettelemaan kaikki tarvittavat liittymät ja tietokonversiot uskottavasti. Näiden perusteella Masa arvioi Experience Service-työkalun avulla käyttöönoton edellyttämän ohjelmistokehittämisen määrän. Hän syötti työkaluunsa myös oman arvionsa mukaisen tiedon tulevan projektin erilaisista tuottavuustekijöistä.

Kun Masa tulosti työkalunsa tuottaman yksityiskohtaisen estimointiraportin ja toimitti sen myyjälle tarjoukseen liitettäväksi, myyjä otti sen tyytyväisenä vastaan ja perusti tarjoushinnan Masan toimittamiin faktoihin. Softa Oy:n tarjous perusteluineen poikkesi muista Kirjakaupan saamista tarjouksista niin selvästi edukseen että kaupat syntyivät lopulta aika helposti. Nyt kun toimituskin on menestyksellisesti hoidettu, voidaan todeta että projekti oli menestys molemmille osapuolille.

Share