Etusivu » Arkistot marraskuu 2015

Kuukausi: marraskuu 2015

Kuukauden kysymys

Mitä koulutusta 4SUM Partners ensi syksynä tarjoaa? 2017/Heinä-elokuu

Syksyn ainoa, ECQA-sertifiointiin johtava Scope Manager-koulutus alkaa Espoossa 27.-28.9. Toinen kaksipäiväinen jakso on pari viikkoa myöhemmin, 11.-12.10. ja viides eli tenttipäivä 26.10. Tämä koulutus on avain mittaamisen, arvioinnin ja benchmarkingin maailmaan. Hyvä tilaisuus liittyä yli 130 jo sertifioidun suomalaisen ammattilaisen foorumiin.

Lokakuun 5.-6. voi opiskella parhaita käytäntöjä hyvän JÄRJESTELMÄKUVAUKSEN TUOTTAMISEKSI. Tämä koulutus sopii erityisesti niille, joiden tehtävänä on määritellä kehitettävän järjestelmän vaatimukset niin että niiden perusteella järjestelmä pystytään toteuttamaan, testaamaan ja aikanaan myös ylläpitämään niin monta vuotta kuin on tarpeen. Opetusmateriaalina kurssilla on Onnistunut tietojärjestelmän hankinta-kirja työkaluineen.

Pari viikkoa myöhemmin, 19.10. järjestää 4SUM Partners Espoossa, Otaniemessä yksipäiväisen Järjestelmähankinnan johtaminen-kurssin. Sen pääpaino ja näkökulma on hankinnan valmistelussa, toimittajan ja ratkaisun valinnassa, toimituksen valvonnassa ja hankkeen hallitussa viimeistelyssä. Myös tämä koulutus perustuu Onnistunut tietojärjestelmän hankinta-kirjaan.

Mihin ongelmaan northernSCOPE taas onkaan ratkaisu? 2017/Maaliskuu

Tehottomaan resurssien käyttöön IT-projekteissa ja -hankkeissa.

Mihin ongelmaan toimintopistelaskenta taas onkaan ratkaisu? 2017/Helmikuu

Ohjelmiston koon eli toiminnallisen laajuuden mittaamiseen. Yksinään toimintopisteet eivät kerro mistään muusta, mutta yhdistettynä esimerkiksi kyseisen toiminnallisuuden kehittämistyömäärään, hintaan tai kalenterikestoon, saadaan organisaation johtamisjärjestelmän kannalta olennaisen tärkeitä tunnuslukuja.

Kenellä on – ja kenellä Ei ole – lupa kehua tai moittia työn tuottavuutta? 2017/Tammikuu

Vain niillä, jotka ovat mitanneet työssä tuotettujen aikaansaannosten määrän ja sitä vastaavan resurssien käytön JA pystyneet vertaamaan niiden suhdetta muihin, vastaavanlaisiin työsuorituksiin. Aikataulussa tai kustannusarviossa pysyminen eivät kerro tuottavuudesta yhtään mitään. Ne kertovat kenties kustannus- ja aikatauluarvioinnin onnistumisesta, mutta yhtä hyvin kyse voi olla todella vähään tyytyväisestä tilaajasta.

Miksi Länsimetroa hankkeena ei pitäisi moittia? 2016/Marraskuu

Julkinen sana ja opportunistiset poliitikot kauhistelevat päivästä toiseen Länsimetro-hankkeen venymistä ja hinnan kohoamista. Toimitusjohtajalle annettiin potkut marraskuussa. Liikenteen käynnistymisajankohtaa ei ole vieläkään uskallettu julkistaa. Silti 4SUM Partners Oy:n asiantuntijat ovat sitä mieltä että hanke on itse asiassa erittäin onnistunut ja uskomme että sen tuloksena syntyvä palvelu tulee olemaan erinomainen lisä Espoon asuttavuuteen ja houkuttelevuuteen.

Ei ollut toimitusjohtajan vika että jotkut päättäjät täydellisessä asiantuntemattomuudessaan kuvittelivat saavansa metron murto-osalla muiden vastaavien hankkeiden hinnasta. Hinta/km ja hinta/asema ovat Länsimetrossa ehkä Euroopan edullisimpia – ja nämä ovat OIKEAT mittarit metrohankkeita verrattaessa. Eivätkö päättäjät todellakaan tienneet etukäteen, kuinka kuinka monta asemaa Länsimetroon tulee ja kuinka pitkä on matka? Vai luulivatko he, ettei tuollaisilla pikku yksityiskohdilla ole hintaan tai aikatauluun vaikutusta?

Miten kehittyvän ja hiipuvan organisaation erottaa toisistaan? 2016/35

Moni on taas kesän aikana miettinyt työpaikan vaihtamista, kun vanhassa organisaatiossa kaikki tuntuu niin jähmeältä ja hitaalta. Hyvien ja huonojen uusien työpaikkojen eroja on varmasti vaikka kuinka paljon. Erittäin mukavalla tavalla organisaatioiden ero kiteytyy johdon suhtautumisessa mittaamiseen: Huonon organisaation johto sanoo että ’meillä ei ole varaa mittaamiseen’, kun taas hyvän organisaation johto ilmoittaa että ’meillä ei ole varaa olla mittaamatta’. Vain oikeiden asioiden ja ilmiöiden mittaaminen mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja oikeudenmukaisen johtamisen.

Miksi näin monen viikon kysymykset on yhdistetty? 2016/25-34

Kesä on Suomessa sellaista aikaa, ettei kukaan kysele mitään, ainakaan töihin liittyvää. Ainakin tänä kesänä tuntui että kaikki ovat vain ladanneet akkujaan ja korkeintaan pyörittäneet rutiinitehtäviä silloin kun eivät ole saaneet olla lomalla. Asiantuntijatyöhän on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä projekteissa ja muissa ryhmissä, mutta lomakauden aikana joku välttämätön avainhenkilö on aina poissa. Siksi syvä hiljaisuus myös näiden viikon kysymysten osalta.

Miksi ohjelmistotalot siirtävät työtä pois Suomesta? 2016/24

“Asiakkaiden vaatima hintataso vaatii tietynlaista offshore-tuotantoprosessia. Me olemme kuitenkin olleet vähemmän aggressiivisia tässä kuin jotkin kilpailijamme”, selitteli Fujitsun MIS-toimialan johtaja Marko Mäkelä Fujitsun päätöstä irtisanoa 139 työntekijää Suomesta ja siirtää heidän työnsä Puolaan ja Intiaan. Valitettavasti Mäkelän perustelut ovat täyttä totta. Tieto, CGI, Accenture ja muutama pienempikin kilpailija on toiminut samoin ennen Fujitsua. Kaikki lähtee suomalaisten ohjelmistotalojen suurimpien asiakkaiden alkeellisista mittareista: tietojärjestelmätyön edullisuutta mitataan ja verrataan vain henkilötyön tunti- tai päivähintojen perusteella. Halpa kaukomaalainen koodari tai testaaja vaatii kuitenkin ”offshore-tuotantoprosessiinsa” suuren määrän viestinviejiä ja tulkkeja, joiden työ piiloutuu halpojen päivähintojen taakse: tunnit ja päivät ovat todella edullisia, niitä vain tarvitaan moninkertainen määrä. Suomalainen iso asiakas kuitenkin valitsee mieluummin halvan tuntihinnan kuin tehokkaan toimitusprosessin, joten mikäpä ohjelmistotalon palkkajohtaja olisi väittämään että asiakas on väärässä.

Miksi HJK on Suomen menestynein jalkapalloseura? 2016/22-23

Vaikka klubi poikkeuksellisesti menettikin mestarin viitan SJK:lle kaudella 2015, voidaan sitä pitää vuosikymmenten historiansa, viiden edeltävän kauden mestaruuksien ja taas kaudella 2016 hankitun kärkiaseman ansiosta ylivoimaisesti menestyvimpänä suomalaisena futisjenginä. Klubin pelaajabudjetti on kenties suurempi kuin kilpailijoilla, mutta niin sen pitääkin olla, jos halutaan tulosta. Seuran johto on ymmärtänyt, mitä menestys edellyttää: kaikille pelipaikoille parhaat pelaajat, tai ainakin paremmat kuin kilpailijoilla. Huippujen valmennus on osaavissa käsissä, jatkuvuus turvattu laaja-alaisen juniorikasvatuksen myötä ja taloudelliset taustat kunnossa vahvan markkinointiorganisaation ansiosta. Menestys poikii menestystä ja ammattimainen toiminta kerää arvostusta. Etenkin todelliset stadilaiset ja stadilaishenkiset yrittäjät ovat ryhmittyneet HJK:n taustajoukkoihin. Niinpä myös 4SUM Partners Oy on mukana TÄHTIEN KLUBIN platina-partnerina, yhtenä monien joukossa kaudella 2016. Arvostamme pitkäjänteistä, pääosin kotimaisin voimin rakentuvaa kehittämistä, joka tähtää kansainväliselle huipputasolle rehellisin keinoin.

Missä maissa toimintopisteitä käytetään kaikkein parhaiten? 2016/20-21

Kansainvälinen, amerikkalaislähtöinen IFPUG (International Function Point User Group) juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Capers Jones on yksi toimintopistemenetelmän alkuperäisistä kehittäjistä ja eräs tunnetuimmista menetelmän käytön edistäjistä. Hän on kerännyt tietoa mittaamisen hyödyntämisestä kautta maailman ja kautta aikojen. IFPUGin juhlakonferenssin esityksessään Capers tarkastelee tämän hetken tilannetta toimintopisteiden osaamisessa ja hyödyntämisessä. Suomi on yksi luettelon 25:stä maasta, joissa osaamista menetelmien käyttöön on todistetusti olemassa. Muita luettelon maita on Argentiinasta, Australiasta, Hollannista alkaen aina Yhdysvaltoihin asti.

Osaaminen Suomessa on monien muidenkin lähteiden perusteella hyvällä mallilla, mutta pelkkä osaaminen ei riitä, ellei sitä myös käytetä tehokkaasti. Julkinen hallinto on paras suunnan näyttäjä toimintopisteiden hyödyntämisessä, koska sillä sektorilla toiminta on yksityisiä yrityksiä näkyvämpää ja vaatimus toiminnan tehokkuudesta pystyttävä osoittamaan. Järjestelmähankintojen tehokkuutta ei kuitenkaan voi osoittaa mittaamatta aikaansaannosten määrää (eli toimintopisteitä). Capers Jones luettelee juhlaesitelmässään ne maat, joissa toimintopisteiden mittaaminen on pakollista vähintäänkin jokaisen julkisen tietojärjestelmähankinnan valmisteluvaiheessa, joissain tapauksissa myös hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Nämä parhaat maat ovat:
• Brasilia
• Etelä-Korea
• Italia
• Japani
• Malesia

Tapa hyödyntää mittauksia vaihtelee myös näiden maiden välillä, mutta esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Italiassa toimintopisteiden käyttöä on vaadittu jo yli kymmenen vuotta hankintahinnan määrittelyyn ja Brasiliassa jokaisen julkisen järjestelmäkehityksen hinta perustuu aikaansaatuun toiminnallisuuden määrään toimintopisteinä. Suomen, USA:n, Hollannin ja muutaman muunkin ns. liberaalin valtion osalta ihmetyttää suuresti, miksei mittaamista edes SUOSITELLA, vaikka osaamista olisi riittävästi tarjolla. VAATIMINEN näissä maissa olisi varmaankin liian orjuuttavaa, kun jokamiehen oikeuksiin kuuluu että toisten – anteeksi, yhteisillä – rahoilla saa tehdä mitä tahtoo.

Miten hinnoittelumalli vaikuttaa toimintopisteiden mittaamiseen? 2016/19

Viimeaikaiset keskustelumme korealaisten ja myös monien suomalaisten virkamiesten kanssa ovat nostaneet esiin tämän kysymyksen, joka liittyy ohjelmiston toiminnallisen ”FP-laajuuden” hyödyntämiseen tietojärjestelmiä hankittaessa. Toimintopisteiden mittaaminenhan on välttämätöntä, jos ostajaa oikeasti kiinnostaa hankinnan tehokkuus, ja onneksi joitakin kiinnostaa. Kaikissa oman organisaation ulkopuolella teetetyissä tietojärjestelmätöissä pitää myös sopia, millä perusteella ja milloin toimittajalle maksetaan.

Puhtaita tietojärjestelmätyön hinnoittelumalleja on käytössä kolme:
• Kiinteä hinta (€) avaimet käteen toimitukselle,
• Työmäärään ja kuluihin perustuva (€/tunti tai €/htpv), toteutuneen työmäärän mukaisena, ja
• Tuloksiin perustuva (€/FP), toteutetun toiminnallisuuden määrän mukaisena.

Lisäksi käytössä on kiinteähintaisesta ja työmäärään perustuvasta mallista yhdistelty ”tavoitehinta”-malli, jossa arvioidun tavoitehinnan alittumisen tuoma ”voitto” tai ylittymisestä johtuva ”lisäkustannus” jaetaan tilaajan ja toimittajan kesken.

Hinnoittelumalli vaikuttaa toimintopisteiden mittaamiseen kahdella tavalla: kuka mittaukset tekee ja milloin? Kun oletamme, että ostajaa kiinnostaa projektissa saavutettu kustannustehokkuus ja nopeus, pitää nimenomaan ostajan mitata tai mittauttaa aikaansaannosten määrä aina projektin päätyttyä. Muuten toimintopisteiden laskentatarve ja vastuu vaihtelevat hinnoittelumallin mukaan seuraavasti:

Kiinteä- tai tavoitehintamalli:
• Toimittaja mittaa tarjousta laatiessaan (ISO laskenta)
• Ostaja mittaa tai mittauttaa valmistumisen jälkeen (ISOhko laskenta).

Työmäärään ja kuluihin perustuva tuntihintamalli:
• Ostaja mittaa tai mittauttaa valmistumisen jälkeen (ISO laskenta).

Tuloksiin perustuva yksikköhintamalli:
• Ostaja mittaa tai mittauttaa tarjouspyyntöä laatiessaan (ISOhko laskenta)
• Ostaja mittaa tai mittauttaa ja toimittaja tarkistaa kutakin maksupostia ennen (pieni laskenta)
• Ostaja mittaa tai mittauttaa ja toimittaja tarkistaa valmistumisen jälkeen (pieni laskenta).

Luetteloissa mainittu laskennan työläyttä kuvaava sulkumerkintä on ymmärrettävä suhteellisena arviona. Kaikkein työläintä (ISO) laskenta on silloin kun täydellisistä määrityksestä tai valmiista järjestelmästä tehdään mittaus ilman aiempaa mittaamista, ja mittauksen pitää olla mahdollisimman tarkka koska se on maksu- tai palkitsemisperusteena. Jos mittauksen tarkkuus voi olla suurpiirteinen tai sen perustaksi on olemassa aiemmin tehty mittaus, laskentatyö on täydellistä laskentaa kevyempi (ISOhko). Kun edellisestä mittauksesta on kulunut suhteellisen vähän aikaa, selvitään laskennasta kevyesti (pieni).

Mitä FiSMAn korealaiset vieraat sanoivat tapaamisen jälkeen? 2016/18

”Ihan parasta toimintopisteisiin ja niiden soveltamiseen liittyvää asiaa ikinä!”, sanoi eräs delegaation avainhenkilöistä kaksipäiväisen työpajan jälkeen. Koko tilaisuuden ajan keskustelu oli erittäin aktiivista, yllättävänkin vuorovaikutteista osallistujien kansallisuudet huomioiden, ja kaikesta pystyi aistimaan että vieraamme olivat aihepiiriin ennalta perehtyneitä ja tosissaan uutta tietoa hakemassa. Vierailusta on englanninkielinen lyhyt kuvaus FiSMAn uudessa Newsletterissä.

Miksi 11 eteläkorealaista virkamiestä tulee Suomeen? 2016/16

Yksinkertaisesti koska suomalainen osaaminen kiinnostaa heitä erittäin paljon. 11-henkinen korealaisdelegaatio saapuu 28.-29.4.2016 Otaniemeen FiSMA ry:n vieraaksi, tutustuakseen yhdistyksen piirissä kehitettyihin ja maailmalla jo mainetta niittäneihin IT-projektien johtamisen menetelmiin. Vierailijaryhmän jäsenet tulevat Etelä-Korean sisäministeriöstä, tiede, tietotekniikka ja tulevaisuusministeriöstä sekä kansallisesta tietoteollisuuden edistämisinstituutiosta (National IT Industry Promotion Agency).

Vieraat ovat toivoneet tietojärjestelmähankinnoissa hyvin toimiviksi todettujen northernSCOPE™ konseptin ja suomalaisen, ISO/IEC 29881 standardina julkaistun FiSMA-toimintopistementelmän esittelyä. Vaikka Suomi valtiona on OECD:n tilastoissa huomattavasti Etelä-Koreaa huonompi tietojärjestelmähankinnoissa, houkuttelevat mainitut menetelmät sekä niiden käyttöön perehdyttävä, viisipäiväinen Scope Manager koulutus korealaisia heidän pyrkimyksissään kehittyä edelleen. Koreassa on sovellettu yksikköhinnoittelua (KRW/FP) menestyksellisesti jo vuodesta 2004 alkaen kaikissa julkisissa tietojärjestelmähankinnoissa, mutta heidän kokonaiskonseptinsa on aika puutteellinen ja käytössä oleva IFPUG-toimintopistemenetelmä paitsi vanhanaikainen, myös vaikeasti asiakkaan kontrolloitavissa.

Itse menetelmien esittelyn lisäksi Korean delegaatio on toivonut yleiskuvausta meneillään olevista ja äskettäisistä IT-projektien laajuuden hallinnan (Scope Management) edistämisponnistuksista, joita onkin menossa aika paljon, joskaan ei Suomen valtion tasolla tai ohjaamana. Ehkä siksi FiSMA ei saanut kutsusta huolimatta tilaisuuteen edustajaa julkishallinnon hankintatyöryhmistä edes kuuntelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Tilaisuuden loppuun vieraat pyysivät tärkeimpien northernSCOPE™-konseptia hyödyntäneiden menestystarinoiden esittelyä. Sellaisia ovat ainakin STM/Työsuojeluhallinnon monivuotinen ja iso Valtimo-hanke, Oikeusministeriön useat kehittämishankkeet, kuten vaalitietojärjestelmä ja Sähköiset oikeusapupalvelut, sekä pari vuotta sitten läpiviety 4SUM Partners Oy:n Experience® Service tuotekehityshanke.

Isännillä ei ole tarkkaa tietoa, miksi vierailijaryhmä on juuri nyt tulossa Suomeen, mutta mahdollisia syitä voi olla monia. FiSMA on toiminut aktiivisesti ISO-standardoinnissa, JTC1/SC7-alikomitean Software and Systems Engineering useissa projekteissa jo lähes 20 vuoden ajan. FiSMA on myös ollut yli 15 vuotta mukana kansainvälisessä IT-projektien benchmarking-yhteisössä ISBSG:ssä (International Software Benchmarking Standards Group). Molemmissa näissä verkostoissa on rakennettu yhteyksiä myös Etelä-Koreaan, monien muiden valtioiden ohella. NorthernSCOPE-konseptia ja muita FiSMAn aikaansaannoksiin liittyviä tutkimustuloksia on myös esitelty vuosien varrella sekä lehtiartikkeleissa että kymmenissä kansainvälisissä konferensseissa, viimeksi joulukuussa USA:ssa Texasissa, erittäin korkeatasoisessa ja arvostetussa ICIS 2016 konferenssissa.

Miksi tietojärjestelmätyön tehokkuutta ei mitata? 2016/15

Varsinkin tietojärjestelmiä ja niiden ylläpitoa teettävät organisaatiot laiminlyövät projektien tehokkuuden mittaamisen lähes poikkeuksetta, mutta ohjelmistotoimittajistakin vain aivan terävin huippu mittaa päättyneiden projektien saavuttaman tehokkuuden säännöllisesti. Tunnettu tosiasia on että mitä et mittaa, sitä et voi kehittää (ellei se ole alunperin täysin surkealla tasolla). Yleisin syy mittaamisen laiminlyöntiin on osaamattomuus. Vaikka kustannuksia ja aikatauluja seurataankin melko tarkasti useissa projekteissa, tulosten määrää ei osata tai haluta mitata. Haluttomuuden syy saattaa olla pelko, tai ainakin motivaation puute. Mittaamisesta ei saa kehuja juuri koskaan, joten se on niitä helpoimmin “unohdettavia” tärkeitä tehtäviä.

Ohjelmistojen mittaamista toimintopisteinä on toki opetettu Suomessakin useille sadoille asiantuntijoille, mutta nämä koulutetut ovat yleensä aivan liian matalalla organisaatiossaan, eivätkä päätöksentekijät tietämättömyydessään vaadi heitä mittaamaan. Kurssilla opitut mutta käyttämättömänä olleet taidot ruostuvat muutamassa kuukaudessa, epävarmuus kasvaa ja haluttomuus edes kertoa mahdollisesta osaamisestaan sen myötä.

Mittaaminen on saanut silloin tällöin kunnolla vauhtia organisaatioissa, joissa iso hanke on mennyt pahasti pieleen. Joko asiakas, omistaja tai ylin johto on suuttunut ja projektityöhön osallistuviin on kohdistunut valtava ulkoinen paine, joka on pakottanut opettelemaan parempia käytäntöjä, usein myös mittaamista. Katkera tapa parantaa prosesseja, eikä näinkään hankittu käytännön osaaminen yleensä kanna seuraavaa ylimmän johdon vaihdosta pitemmälle. Jokaisen, joka kantaa huolta tietojärjestelmätyön tehokkuudesta, tulisi miettiä miksi hänen työyhteisössään ei mitata. Onko syynä osaamattomuus, pelko, motivaation puute vai ulkoisten paineiden puuttuminen? Vai useampikin näistä?

Milloin ketteryyttä ja tehokkuutta vaaditaan? 2016/13

Aina kun kyse on omista rahoista! Hyödyllisen tietojärjestelmän mahdollisimman aikainen käyttöön saanti on asiakkaan, eli maksajan liiketoiminnalle oikea piristysruiske. Hyödylliseksi osoittautuvassa hankkeessa on tärkeätä olla tehokas – eli nopea ja tuottava – ja hallitun ketteryyden avulla pystytään laatu ja vaiheittainen eteneminen varmistamaan. Toisaalta, vaikka liiketoimintajohto olisi käynnistänyt myöhemmin hyödyttömäksi osoittautuvan hankkeen, tehokkuus minimoi resurssien väärinkäytön ja ketteryys saattaa auttaa huomaamaan ongelmat aikaisemmin kuin jäykempää toimitusmallia käytettäessä.

Mitä työtä määrittelyn tarkennuksella tarkoitetaan? 2016/11-12

Tuo “määrittelyn tarkennus” on osa tietojärjestelmän kehittämisen aikana tehtävästä työstä, kuten mm. tekninen suunnittelu, koodaus ja testaus. Kokemuskantaan kerättynä määrittelyn tarkennus tarkoittaa normaalisti vain ohjelmistotoimittajan tekemää työtä, vaikka myös asiakas tekee siitä osan. Itse asiassa asiakkaan pitää aina vastata kaikista määrittelyistä ja mielellään myös niiden kirjoittamisesta. Toimittajan rooli määrittelyjen tarkennuksessa on seuraava:

1. perehtyä jo tehtyihin kuvauksiin (asiakkaan tuottama “alustava vaatimusmääritys”)
2. esittää kysymyksiä, jos joku kohta on epäselvä tai vaikea ymmärtää
3. esittää ehdotuksia, jos hänellä on kokemusta ja tietoa paremmista ratkaisumalleista kyseiseen toiminnallisuuteen ja
4. hyväksyä asiakkaan korjaama kuvaus teknisen suunnittelun pohjaksi.

Hyvin yleisesti ajatellaan että “Asiakkaalta edellytetään vaatimusmäärittelyn tuottamista ennen tietojärjestelmätoimituksen tilaamista”. Ajatusmalli on pahasti vanhentunut. Etukäteen tuotettavaa määrittelyä edellytetään silloin kun tavoitteena on teettää avaimet käteen ratkaisu kiinteällä hinnalla. Tällainen toimitustapa on osoittanut heikkoutensa kerta toisensa jälkeen, eikä ”kiinteä” hinta pysy kiinteänä – tai sitten tökkii tuloksen laatu ja määrä. Viime vuosina yleistyneessä ketterässä kehittämisessä asiakkaan pitää toimittaa alustavat vaatimusmäärittelyt ennen sitä sprinttiä, jossa ne otetaan toteutettaviksi. Ei siis ennen toimituksen tilaamista. Kunkin sprintin alussa ja aikana määrityksiä tarkennetaan.

Kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat järjestelmätyön hintoihin? 2016/10

Olemme saaneet asiasta aivan tuoretta tietoa. Tämä koskee toistaiseksi ainoastaan Suomen julkista sektoria, mutta herättänee ajatuksia muuallakin. Helmikuussa 2016 toteutetun Tehokkuusbarometri2016-kyselyn perusteella:

67 % tietojärjestelmätyön teettäjistä piti saamaansa palvelua liian kalliina.
70 % ylläpitotyön teettäjistä maksaa mielestään liikaa tästä palvelusta.
77 % järjestelmätyön teettäjistä piti palvelua liian hitaana.

Oli hienoa että noin 30 % vastaajista oli tyytyväisiä sekä järjestelmien kehittämis- että ylläpitopalveluiden kustannustasoon. Järjestelmätoimittajat kun usein mainitsevat tärkeimmäksi arvokseen tyytyväiset asiakkaat. Vaikka tämän yksinkertaisen kyselyn perusteella ei voida päätellä, johtuiko tyytyväisyys muita tehokkaammista palvelun toimittajista vai vähempään tyytyvistä asiakkaista, hintatasoa sopivana pitävät ostajat ovat kuitenkin osoitus siitä että riittävä kustannustehokkuus ja nopeus ovat tälläkin toimialalla saavutettavissa.

Enemmän tietoa kyselyn toteutuksesta ja tuloksista on luettavissa FiSMA ry:n verkkosivuilla.

Millainen yritys on 4SUM Partners Oy? 2016/09

Lyhyesti kuvattuna se on tiedolla johtamisen asiantuntija, jonka asiakkaina ovat sekä tietojärjestelmiä hankkivat että niitä toimittavat ja ylläpitävät organisaatiot. Yrityksen toiminnan ytimenä ovat laajat tietojärjestelmäprojektien tehokkuustietoja sisältävät tietokannat. Näitä tietokantoja hyödynnetään 4SUM Partnersin tuotteissa, joita ovat Experience® verkkopalvelut, järjestelmäkehityksen benchmarking sekä IT-projektien arviointi- ja mittauskoulutus ja -konsultointi. Yritys toimii sekä Suomessa että kansainvälisesti. Päätoimipaikka on Espoossa.

Mikä on sidosryhmien määrän merkitys projektille? 2016/08

Sidosryhmien määrä korreloi projektin haasteellisuuteen. Mitä enemmän päättäjiä, maksajia, alihankkijoita ja eri organisaatioista tulevia jäseniä otetaan samaan projektiin, sitä haastavampaa projektin läpivienti tulee olemaan. Haastavuus konkretisoituu kokonaistyömäärän kasvuna, päätöksenteon hidastumisena ja näiden myötä kustannusten kasvuna. Pahimmillaan pelkkä sidosryhmien määrän vaikutus projektin kokonaistyömäärään on jopa kymmenen prosentin luokkaa (FiSMA ND21). Lisää kulmakerrointa yksittäisen projektin tehottomuuteen tuo, jos monimutkaisen päätöksentekokoneiston lisäksi päättäjien huomiota jakamassa on useita muita projekteja tai aliprojekteja samaan aikaan.

Sidosryhmien määrä on ennakoitavissa ja sen vaikutuksiin tulee ottaa kantaa jo hankesuunnittelun alkuvaiheessa. Vahva ja päätöksentekokykyinen hankejohtaja on yksi tasapainottava tekijä. Tehokkuus paranee myös pilkkomalla hanke osaprojekteiksi, joiden kunkin läpivienti kohdistuu kohtuullisen pieneen sidosryhmäjoukkoon. Yhtälailla projektien vaiheistuksella ja keskinäisellä rytmityksellä voidaan vaikuttaa samaan asiaan. Tehokkuutta haettaessa hankkeella täytyy olla kokenut ratkaisuarkkitehti, jotta pieninä osakokonaisuuksina tehtävä kehittäminen johdonmukaisesti rakentaa suunniteltua kokonaisratkaisua.

Excel-johtaminen? Mitä ihmettä? 2016/07

Excel-johtaminen on johtamistyyli, joka on jatkuvasti yleistynyt 1980-luvun lopulta alkaen. Suunnilleen noihin aikoihin ajoittui myös osastosihteerien vakanssien väheneminen ja johtajien henkilökohtaisten tietokoneiden käytön alkaminen. Excel-johtaminen perustuu kahteen periaatteeseen:

1. ”Ei ole olemassakaan sellaista johtamisongelmaa, jonka ratkaisua ei pysty excelillä väkertämään.”
2. ”Meidän työyhteisössämme ei tuhlata rahaa kaupallisiin johtamisen työvälineisiin, kun meillä on jokaisella excel ja aikaa sen pyörittelyyn.”

Ennen vanhaan kaikki hoitui, kun miehellä oli ”kaksi kättä ja black-and-decker”. Nykyisin tarvitaan vain talousviisaan aivot ja äm-äs-excel.

Mikä on projektin loppuraportti ja miksi sellainen pitäisi kirjoittaa? 2016/06

Loppuraportti on projektin päättämisprosessien tuloksena syntyvä projektin hallinnan dokumentti, joka laaditaan halutun tuotteen tai palvelun valmistuttua. Se sisältää tiedot toteutuneista projektin kustannuksista, aikataulusta, aikaansaannosten laadusta ja määrästä, hankinnoista, resurssien hallinnasta, laadun hallinnasta, viestinnästä sekä riskeistä verrattuna alkuperäiseen projektisuunnitelmaan.

Hyvässä loppuraportissa vertaillaan projektin mittausten pohjalta laskettuja tunnuslukuja muiden projektien vastaaviin ja annetaan suosituksia tuleville projekteille siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Loppuraportit auttavat organisaatiota oppimaan, ainakin jos joku lukee ne ja hyödyntää saamiaan vinkkejä.

Miten projektin edistymistä voidaan ohjata? 2016/05

Edistymisraportti on määrävälein, yleensä kuukausittain, tuotettava dokumentti, jolla projektipäällikkö raportoi projektin tilanteesta, edistymisestä raportointijakson aikana ja suunnitelmista seuraavalle jaksolle. Edistymistä kannattaa sanallisten selitysten lisäksi pyrkiä osoittamaan mitattujen tunnuslukujen avulla. Tärkeimmät ja yleisimmin perinteisissä tunti- tai kokonaishintaisissa projekteissa käytetyt tunnusluvut ovat:

• tarkasteluhetkellä käytetyn kokonaisajan osuus suunnitellusta projektin kokonaiskestosta,
• tarkasteluhetkellä kertyneiden kustannusten osuus suunnitelluista kokonaiskustannuksista,
• tarkasteluhetkellä valmistuneen toiminnallisuuden osuus suunnitellusta kokonaislaajuudesta.

Mikäli tunnusluvut tai jakson tapahtumat antavat aihetta huolestumiseen tai osoittavat jopa tarvetta tavoitteiden korjaamiseen, myös huolen aiheet esitetään edistymisraportilla.

Johdon tuki – mitä se on ICT-projektissa? 2106/04

Johdon tuki on tekemistä, se ei siis ole olotila. Johdon tuki on aitoa kiinnostusta saada projektin lopputuote käyttöön suunnitelman mukaisesti. Se tarkoittaa aktiivista perehtymistä projektin aihealueeseen ja osallistumista päätöksentekoon esimerkiksi projektin scopen eli kohdealueen pitämisessä hanskassa. Se tarkoittaa hankkeen aikaista priorisointia, riskien arviointia, resurssien allokointia projektille. Projektitiimin motivaation kannalta on oleellista, että johto osoittaa aktiivisuuttaan. Kaikkiaan johdon tuki tarkoittaa siis myös lukuisia työtunteja johtajien kalliista ajasta.

Mikä on tilanneanalyysi? 2016/03

Se on menetelmä projektin olosuhteiden ja ympäristötekijöiden arvioimiseksi, tilanteen vertaamiseksi keskimääräisiin olosuhteisiin ja vaikutusten huomioimiseksi työmääräarvioissa ja tuottavuusvertailuissa. Itse asiassa tilanneanalyysimenetelmiä on useampia kuin yksi. Finnish Software Measurement Association FiSMA ry on julkaissut kaksi niistä: ND21 ja MT22. ”ND” viittaa englanninkieliseen termiin New Development ja ”MT” termiin Maintenance. Numerot kirjainyhdistelmien perässä kertovat kyseisen menetelmän sisältämien tuottavuustekijöiden lukumäärään. ND21 soveltuu kaikille sellaisille projekteille, joissa kehitetään joko täysin uutta tai jo tuotannossa olevaa ohjelmistoa. MT22 on tarkoitettu ohjelmistojen vuotuisen kunnossapidon olosuhteiden arviointiin.

Mikä on potilastietojärjestelmä? 2016/02

Se on järjestelmä johon tallennetaan ja josta haetaan potilaita koskevaa tietoa. Tallentamisesta ja hakemisesta vastaavat käyttäjät, jotka voivat olla henkilöitä tai muita toimijoita, kuten esineitä, laitteita tai ohjelmistoja. Potilailla tarkoitetaan terveydenhuollon asiakkaita. Potilastietojärjestelmää kutsutaan toisinaan myös potilasrekisteriksi. Yhtä potilasta koskeva tieto koostuu kaikesta hänen terveydentilaansa ja henkilöönsä liittyvästä informaatiosta, esimerkiksi potilaskertomuksista, laboratoriolähetteistä ja lausunnoista, radiologisista kuvista lausuntoineen ja lähetteineen.

Miten tietojärjestelmän laajuutta voi mitata? 2016/01

Parhaita ja yleisimmin käytettyjä tietojärjestelmien ja ohjelmistojen laajuuden mittausmenetelmiä ovat ns. toimintopistemenetelmät (Functional Size Measurement). Ne mittaavat ohjelmiston laajuuden sen perusteella kuinka paljon erilaisia käyttäjän tarvitsemia toimintoja ohjelmistoon sisältyy. Mittayksikköä kutsutaan toimintopisteeksi (Function Point). Mittauksen tuloksena syntyy yksikäsitteinen, numeerinen arvo ohjelmiston laajuudelle. Jos laaja tietojärjestelmä koostuu useista, erikseen mitattavissa olevista osajärjestelmistä ja ohjelmistoista, voidaan sen laajuus ilmoittaa osien laajuuksien summana. Mittaamisen voi suorittaa kuka tahansa menetelmän opiskellut henkilö, esimerkiksi joku sertifioiduista Scope Managereista. Menetelmät ovat melko yksinkertaisia ja niiden perusteet oppii helposti 1-2 päivän harjoittelulla. Tarjolla on myös kaupallisia ohjelmistoja, jotka tukevat toiminnallisen laajuuden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia.

Share

Scope Manager koulutus todella avasi silmäni

”Olin jo pitkään ollut kiinnostunut ohjelmistotyön tehokkuuden mittaamisesta ja olin kuullut toimintopistemenetelmän käyttämisestä siinä yhteydessä. Siksi olin pyytänyt ja saanut luvan osallistua TIVIAn järjestämään Scope Manager koulutukseen, ensisijaisena tavoitteenani oppia toimintopisteiden mittaamista. Kurssi kuitenkin avasi silmäni ymmärtämään että tietojärjestelmätyön tehokkuudessa ja tuottavuudessa on kyse huomattavan paljon laajemmasta asiakokonaisuudesta.” Näin kertoi muutama vuosi sitten sertifioitunut Scope Manager Kirsi Lehikoinen.

Vaikka Kirsi ei ole päässyt toteuttamaan itseään varsinaisissa Scope Managerin tehtävissä, hän on onnistunut käyttämään koulutuksessa saamiaan työkaluja muissa töissään. Esimerkiksi ”Hankkeen luonneanalyysi”-työkalu on auttanut Kirsiä pilkkomaan ison hankkeen järkevällä tavalla niin että myös hankejohto sitoutui ilomielin hänen ehdottamaansa projektijakoon. Koulutuksessa opittu vaatimusmäärittelyn prosessi ja erityyppisten vaatimusten yhteensopivuuden varmistaminen ovat myös olleet monesti hyödyllisiä hänen projekteissaan. Käyttäjälähtöinen ajattelumalli on tuntunut sitä paremmalta mitä enemmän sitä on päässyt soveltamaan. Järjestelmä- ja vastaanottotesteissä käyttäjiltä saatu kiitollinen palaute on tuntunut Kirsistä todella mukavalta.

Samoja oppeja, joita Scope Manager koulutuksen aikana käsiteltiin, on tullut vastaan myös suppeammilla kursseilla. Moni työtoveri on kertonut tutustuneensa toimintopisteiden mittaamiseen joko yrityskohtaisella tai yleisellä PTA-kurssilla, tai vaatimusmäärittelyprosessiin lukemalla kirjan Onnistunut tietojärjestelmän hankinta, mutta Kirsi kokee saaneensa paljon lisäarvoa nimenomaan laajuuden kokonaishallintaa painottaneesta ja sertifiointiin johtaneesta koulutuksestaan. Tutkinnon suoritettuaan hän liittyi heti jäseneksi myös FiSMAn Scope Manager Forumiin, jossa on mukava tavata muissa organisaatioissa toimivia kollegoja.

Jos kiinnostuit ja innostuit, lisää tietoa Scope Managerien koulutuksesta löytyy helposti täältä.

Share

Scope Management on paljon muutakin kuin toimintopisteiden laskentaa

”Muutama vuosi sitten huomasin TIVIAn järjestävän kurssin ohjelmiston laajuuden mittaamisesta ja kiinnostuin”, aloittaa sertifioitu Scope Manager Tiina Uutela, ja jatkaa: “Projekteja käynnistettäessä yritetään ottaa oppia aikaisemmista. Ohjelmistojen tehokkuuden mittaaminen ja etenkin mittaustulosten vertailu on jo organisaation omissa, sisäisissäkin hankkeissa ja projekteissa vaikeaa saati jos haluaisi benchmarkata oman liiketoiminta-alueen muiden toimijoiden tuloksiin. Osallistuin kurssille tavoitteena oppia toimintopistelaskenta Suomessa kehitetyllä, ISO-standardinakin julkaistulla FiSMA-menetelmällä.

Olin yllättynyt koulutusohjelman runkona olevan northernSCOPE konseptin kattavuudesta. Koulutus ei rajoitu pelkkään toimintopisteiden mittaamiseen. NorthernSCOPE-konsepti sisältää myös useita muita projektien ja laajojen hankkeiden arvioinnissa hyödyllisiä menetelmiä. Laajuuden hallinnan tueksi kehitetty työkalu tukee toimintopistelaskennan lisäksi projektin tilannearviointia ja mahdollisuuden varmistaa arvion oikeellisuutta käyttämällä omalta liiketoiminta-alueelta kerättyä tilastotietoa vastaavista projekteista.

Olen kokenut it-alan moniammattilainen tietojärjestelmäkehitykseen liittyvissä tehtävissä ja minulla on myös pitkä tausta ketterien menetelmien käyttämisessä. Olen myös päässyt kokeilemaan puolueettomana Scope Managerina toimimista käytännössä. Opituista menetelmistä omaan ”työkalupakkiini” ovat pysyvästi jääneet tilanneanalyysi ja toimintopistelaskenta ”pikana”. Käytän niitä esimerkiksi projektien aloitusvaiheessa tehdessäni erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista aikataulu- ja kustannusarvioita.

Käytännön Scope Manager töistä käteen jäänyt, todella hyvä työkalu on myös tuotelaatumalliin ISO/IEC 25010 perustuva laatuvaatimusten määrittelyrunko. Olen soveltanut sitä hyvin monen erilaisen kohteen laadun varmistamiseen, tälläkin hetkellä se on koko ajan taskussa ja tarpeen tullen saatavilla, kun kehitän yhdessä asiakkaan kanssa kokonaisarkkitehtuurin yhtä osa-aluetta.

Työni on innostavaa, haastavaa ja siihen on helppo uppoutua, jopa liikaakin. On kuitenkin tärkeää, että kuulee asioita myös oman työympäristönsä ulkopuolelta ja saa vaihtaa kokemuksia muiden samojen asioiden parissa työtä tekevien kanssa. Olen jäsen FiSMAn Scope Manager Forumissa, joka on tasokas ja mukava paikka tavata muissa organisaatioissa toimivia kollegoja.”

Jos kiinnostuit Tiinan tarinasta ja innostuit aiheesta, lisää tietoa Scope Managerien koulutuksesta löydät helposti täältä.

Share