lokakuu 2015 - Experience

”Toimintopisteiden laskentaa” eli ohjelmiston toiminnallisen laajuuden mittaamista on moitittu vaikeaksi ja aikaa vieväksi menetelmäksi. Väite ei kuitenkaan ole totta, jos mittaajalla on hyvät työvälineet ja hyvin dokumentoidut lähtötiedot käytettävissään. Valitettavan usein erityisesti järjestelmäkuvaukset ovat niin sekavia ja puutteellisia että toiminnallisuuden löytäminen niistä on lähes mahdotonta, tai ainakin todella työlästä. Tässä tarinassa oletamme että kuvaukset ovat kunnossa ja lähtötiedot löytyvät niistä helposti. Seuraavissa kappaleissa kuvatuissa tapahtumissa nopeuden mittaaminen on rajattu pelkkään toimintopisteiden laskentaan, mikä lienee oikea lähtökohta arvioitaessa menetelmän nopeutta tai hitautta.

23 suomalaista tietojärjestelmäasiantuntijaa kokoontui Espoossa kokeilemaan, kuinka nopeasti ohjelmiston toiminnallisen laajuuden voi mitata, jos tietää erityyppisten toimintojen lukumäärät. Aiemmin joukko FiSMAn Scope Manager Forumin jäseniä ja tietojärjestelmätieteen opiskelijoita oli kokeillut mittaamista Experience® Service palvelun avulla ja suoriutunut viiden eri ohjelmiston koon arvioinnista keskimäärin 2,7 minuutissa/ohjelmisto. Keskimääräinen mittausvirhe oli 60 mittaajan jälkeen noin 1 % verrattuna mallivastaukseen. Tuolloin he olivat myös täydentäneet koon mittaustulokset projektien työmääräarvioiksi, edelleen häkellyttävän hyvällä onnistumisprosentilla ja silti keskimäärin vain muutaman minuutin lisäpanostuksella.

Uudessa ”ennätyskokeilussa” asiantuntijat keskittyivät ainoastaan laajuuden mittaamiseen ja käyttivät apuna ilmaista FiSMA-pikalaskuria. Samojen viiden ohjelmiston kokojen arviointiin meni nyt vain noin puoli minuuttia ohjelmistoa kohti. Tällä erittäin yksinkertaistetulla työvälineelläkään mittausvirheet eivät olleet koskaan yli kuutta prosenttia. Toimintopisteiden laskeminen on siis todella nopeata, kunhan lähtötiedot ovat saatavilla. Järjestelmäarkkitehtuuri on tunnettava ja erityyppisten toiminnallisuuksien lukumäärät tiedettävä, mutta hyvin hallituissa projekteissa nämä tiedot ovat yleensä helposti löydettävissä.

Kuinka usein onkaan projektipäälliköiden antamat, realistiset ja kokemukseen perustuvat työmääräarviot poljettu mutaan, kun myyjä on halunnut varmistaa tarjouksen läpimenon. Osaamattomien ostajien ja villien markkinoiden vikahan sellainen toimintatapa oikeastaan on, mutta viimekädessä ne ovat ohjelmistotoimittajien projektipäälliköt ja kehittämistiimien jäsenet, joita aikataulujen ja kustannusarvioiden ylittymisestä arvostellaan.

Softa Oy:n projektipäällikkö Masa Pitkänen pystyi perustelemaan viime kevään tarjouskilpailukierroksella vastaan tulleen Kirjakaupan CRM-käyttöönottoprojektin työmäärän niin hyvin että sekä omat myyjät että asiakas hyväksyivät suunnitelman. Masa tunsi tarjotun CRM-paketin, asiakkaan toimialan ja sattumalta myös juuri tämän asiakkaan sovellusympäristön niin hyvin että hän pystyi luettelemaan kaikki tarvittavat liittymät ja tietokonversiot uskottavasti. Näiden perusteella Masa arvioi Experience Service-työkalun avulla käyttöönoton edellyttämän ohjelmistokehittämisen määrän. Hän syötti työkaluunsa myös oman arvionsa mukaisen tiedon tulevan projektin erilaisista tuottavuustekijöistä.

Kun Masa tulosti työkalunsa tuottaman yksityiskohtaisen estimointiraportin ja toimitti sen myyjälle tarjoukseen liitettäväksi, myyjä otti sen tyytyväisenä vastaan ja perusti tarjoushinnan Masan toimittamiin faktoihin. Softa Oy:n tarjous perusteluineen poikkesi muista Kirjakaupan saamista tarjouksista niin selvästi edukseen että kaupat syntyivät lopulta aika helposti. Nyt kun toimituskin on menestyksellisesti hoidettu, voidaan todeta että projekti oli menestys molemmille osapuolille.

Kuukausi: lokakuu 2015

Todella nopeaa toimintopisteiden laskentaa Suomessa

Projektipäällikkö onnistui perustelemaan realistisen työmääräarvion